perjantai 31. lokakuuta 2014

Täyden kalenterin fiilis

Taas on aika vierähtänyt, syysloma vietetty, toinen periodi alkanut ja puista lehdet tippuneet alkavan talven hyytävän viiman toimesta. Elämä on pitänyt kiireisenä: on ollut tenttiviikkoa ja koulutöitä, lukemista, sarjoja ja elokuvia, duuniporukan iltaa ja Tallinnan risteilyä, ystävien näkemistä, Pauli Hanhiniemen & Quartier Batignollesin keikkaa, lautapeli-iltoja ja figupelipäiviä. Viime viikonloppuna vietin synttäreitäni, ja nyt laiskan lomaviikon jälkeen odottaakin kilometrin pituinen koulutyökasa.

Tallinna ja minä.
Tallinna ja Jemima.

Vietin syntymäpäiviäni tosiaan kollektiivisesti ensi kertaa moneen vuoteen, olimme syömässä ravintola Saslikissa kolmentoista hengen porukalla. Tämä oli erinomainen kokemus kaikin puolin, oma kabinetti, hyvin ystävällinen ja avulias henkilökunta, maistuvat ruoat ja hyvä tunnelma. Mainittakoon, että sain avata shamppanjapullon sapelilla. Hyvin positiivinen tapaus.

Shamppanjapullon avausta sapelilla.

Ravintola Saslik ja syntymäpäiväseurueeni.

Koulussa ensimmäiseen periodiin loppui vain tuo laimeahko sosiologian peruskurssi, josta nappasin nelosen. Nyt jatkuvat niin praktikum, ruotsi kuin taloustieteen peruskurssikin, joiden päälle pyörii väestötieteen peruskurssi ja Suomen talouselämän esittely. Jotta mikään ei olisi liian helppoa, kolmen viikon päästä odottaa julkisen talouden kirjatentti.

Proseminaarityöni alkaa hahmottua paremmin ja paremmin, sain juuri tehtyä tutkimussuunnitelmani valmiiksi ja tarkoitukseni olisi alkaa työstämään itse tekstiä ensi kuun aikana. Aiheeni on rajautunut tarkemmin varhaiskeskiaikaisen Irlannin hallintoon tarkasteltuna erityisesti kuninngasinstituution kautta. Ensimmäisen tutkimuskirjankin, Daibhni Ó Cróininin Early Medieval Irelandin kahlasin jo läpi. Työ vaikuttaa mielekkäältä eikä lainkaan liian suurelta. Raakaa työtä vain niin hyvä siitä tulee.

Pelipuolella lokakuu oli mainio kuukausi. Pelasimme kahteen kertaan Fantasy Battlea sekä kahteen kertaan lautapelejä, niin Arkham Horroria kuin Eldricth Horroriakin. Hyviä iltoja. Maalausprojektini etenee myös kärsivällisesti, nyt voin jo rehellisesti väittää lopun häämöttävän kun jäljellä on n. 25 modelia.

Fantasy Battlea...
...ja Arkham Horroria.

Television puolelta on tullut katseltua parin viikon sisään jotain seitsemänkymmentä jaksoa The Nannya, 90-luvun puolivälissä pyörinyttä mainiota jenkki-sitcomia. Mukavan raikas ja hyväntuulinen vastapaino nyky-TV:n synkemmälle tarjonnalle. Elokuvia olen katsellut myös yllättävänkin ison kasan, seitsemän kappaletta taisin nähdä tässä kuussa. Näistä merkittävin oli ylivoimaisesti toiseen kertaan nähty Kaunis Mieli, joka on kyllä Oscarinsa ansainnut. Erityisen hyvän tuosta teki se, että käsittelimme taloustieteessä juuri Nashin peliteoriaa samaan aikaan. Kaikille suositeltava elokuva.

Viime aikoina olen kuunnellut paljon Moonsorrowia, varsinkin tuota jo kohta viisitoista vuotta vanhaa levyä Voimasta ja Kunniasta. Kylän Päässä on edelleen yksi suosikeistani artistilta. Nebelhorn ja Summoning ovat olleet myös oivaa syysmusiikkia.

Tuossa lueskellessani yhtä romaania tuli vastaani kuvaus hahmosta, johon samaistuin vahvasti:

"Hän on mies, joka asettaa tavoitteita ja saavuttaa ne ja pysyy aikataulussa. Paine pysyä aikataulussa on osa sitä nautintoa".

Oivalsin tällä erityisen tapahtumantäyteisellä viikolla, että olen ehkä onnellisimmillani kalenterini ollessa täynnä sekä tapahtumaa, että tavoitteita ja projekteja; kunhan näitä tasapainottavat ajoittain vapaapäivät ja ajoittain oma aikakin. Viihdyn silti paremmin, jos viisi iltaa viikosta ovat kiinni kuin että koko viikon kalenteri näyttää tyhjää.

Nyt lähden vuosipäiväillallisen viettoon. Kolme vuotta Jemiman kanssa yhdessä <3.

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Tasapainoista syksyä

Moniviikkoinen hiljaisuus katketkoon hetkeksi. Suunnittelen tässä alustavasti parhaillaan uutta blogimuotoa, joten en ole jaksanut nyt panostaa tähän nykyiseen juurikaan. Kerrataan nyt kuulumisia kuitenkin.

Viimeiset kolme viikkoa ovat kuluneet vaihtelevin fiiliksin, mutta aktiivisen tekemisen merkeissä. Hetken aikaa oli taas älytön kiire ja tuntui, ettei aika riitä mihinkään, vaikka paljon tuli koko ajan tehtyäkin. Tämän taustalla lienee yksinkertaisesti syyskuun työmäärä, tein noin 90h duunia koulun ohella. Tuollainen määrä ihan rehellisesti häiritsee jo opiskeluakin. Ei huolta kuitenkaan, lokakuussa työmäärä onkin sitten radikaalisti vähäisempi, noin 50 tuntia – nyt on jaksanut taas ihan eri tavalla. Viime viikolla kävin yhtenä päivänä koululla, tällä viikolla olen ollut joka ikisellä luennolla (!). Suurin osa luennoista on edelleenkin sisällöltään melko irrelevantteja, mutta aina tulee joitakin tiedonmurusia joista voi olla hyötyä. Vietän aikani luennoilla koneella tehden mm. Jatkoajan duuneja, joten aika ei mene hukkaankaan. Lisäksi luennoilla käymällä saa hyvän omatunnon, välillä jopa raivostuttavan velvollisuudentuntoinen kun olen.

Sosiologian luennoitsija dioineen on edelleen karmea, mutta luettuani tenttikirjan Sosiologian klassikot ja moderni maailma pääsin kärryille itse aiheesta melko hyvin. Nyt tenttiä varten kerratessa muistiinpanojen kera tuo luentomateriaalikin on enemmän järkeenkäypää, vaikka sisältääkin paljon ihme epäselvyyksiä. Viisisataa powerpointdiaa kurssissa, joista ehkä viisikymmentä on oikeasti hyödyllisiä. No joo, voisi tämä olla pahempaakin. Itse sosiologian klassikoiden (Marx, Durkheim, Weber, Tönnier, Simmel) teoriat ovat toisinaan oikeasti ihan hyviä, ja kyllä niitä jonkinasteisella mielenkiinnolla lukee.

Taloustiede on leppoisa mukavaa, luennot helppoja ja aiheet hyvin ymmärrettäviä sekä mielenkiintoisia. Opettaja on opettajaksi hiukan laiska ja kurssi huonosti organisoitu, mutta en jaksa häiriintyä näistä, itse materiaali on sen verran hyvää. Ainoa ongelma on tämä matematiikan poissaolo, joka on hiukan keinotekoista – harjoitustehtävät ovat toisinaan niin pelkistettyjä, että en edes ymmärrä mitä niissä haetaan. Humanistien pyynnöstä tällä sivuainekurssilla on siis mahdollisimman vähän matematiikkaa, mutta itselleni kävisi kyllä ihan normaalikin opetustapa.

Ruotsi on ruotsi, siitä ei enempiä sanottavia, ja praktikum soljuu omalla painollaan eteenpäin. Kaikki (tälä hetkellä tarvittava) tutkimuskirjallisuus istuu nyt pöydälläni, kuusi teosta Irlannin varhaiskeskiajasta. Vaikka tällä ei kiire ole, alan luultavasti työstämään hyvinkin pian jonkinnäköistä raakaluonnosta tutkielmasta.

Aamuvuorot ja tenttilukeminen
Yksi tuoreimmista maalausprojekteista
Sis. Del + Cafén sunnuntaibrunssi 
Syksystä voi nauttia mm. omalla parvekkeella

Koulu ei suinkaan ole ainoa elämäni, vaikka parin löysän viikon jälkeen nyt taas siihen enemmän panostankin. NHL pyörähtää jälleen käyntiin tulevana yönä, ja Jatkoajan duunit ovatkin työllistäneet kauden alla melko lailla. Kauden alku on aina todella virkistävä tapahtuma, ja koosteita jaksaa katsoa käytännössä kaikista peleistä. Vasta parin kuukauden jälkeen alkaa se runkosarjan sydäntalven jakso, jolloin se ei ole aamulla ensimmäisenä mielessä, kunnes taas keväällä jaksaa valvoakin pelejä katsellessa. Kyllä NHL:n alku on viimeinen ja selvin lähestyvän talven merkki.

Figupuolella jättimäisten projektieni loppu jopa häämöttää, tällä hetkellä olla enää reilut viitisenkymmentä modelia maalattavana. Jos todella onnistun tässä tavoitteessa maalata kolme täyttä armeijaa saman vuoden aikana, pidän sitä yhtenä pitkäjänteisimpinä ja vaativimpina projekteinani missä olen onnistunut. Pelasimme myös luultavasti pistemäärällisesti isoimman 1vs1-pelimme koskaan viime viikolla, oli erityisen hyvä ja älyllisesti haastava peli.

Musiikin osalta olen kuunnellut viimeisen kuukauden päivät lähinnä klassista ja Vesa-Matti Loiria, avustettuna suomiräpillä. Rauhallisempi ja älyllisempi musiikki iskee nyt hyvin, vaikka Primordial aina syksyyn ja sateisiin sopiikin.

Opettelen juomaan teetä ja ostin halvalla iPhonen. Eilinen aamuvuoro aiheutti lähestyvän talven masennusta, tämänpäivänen sade vei sen pois. Näimme lyhyen ajan sisään toisenkin huippuelokuvan la Grande Bellezzan muodossa, kyseessä italialainen taide-elokuva.

Siinäpä se, ensi viikolla sosiologian ja taloustieteen tentit, sitten viikon lomalle. Tuntuu kummalliselta olla periodin lopussa, kuusi viikkoa ja samalla neljäsosa lukuvuodesta on vierähtänyt kuin huomaamatta. Tänä vuonna lomani sisältää myös viisi päivää ihan oikeaa lomaa, kun työt sain minimoitua. Syksy tuoksuu vielä ilmassa, nautitaan siitä nyt vielä ennen kuin marraskuu vie sen pois.