Tasaisia
viikkoja ja tasaista suorittamista. Kolme viikkoa on loikannut taas
omalla painollaan pikatietä, ja tutulla opiskelu – treeni –
duuni- linjalla on menty. Jotain 700 sivun luokkaa on taas tullut
luetuksi: työelämäopintojen kirjaa, Michael Mannia lukupiiriin,
tekstintulkinnan kurssin tekstejä sekä historiallisen ajattelun
historian tenttikirjoja. Gradun ideoiminen on edelleen varsin jäissä
kurssiruuhkan johdosta, mutta alati mielessä ja odottaa vain
hetkeään. Opintomatkan järjestämisen eteen on myös pientä
puuhastelua tullut harjoitettua. Ensimmäinen periodi loppuiviimeviikkoon, joskin mitään muutosta se ei merkkaa – kaikki kurssini
jatkuvat jouluun asti. Jaksoin istua kahta vaille jokaisen luennon –
23 / 25 luentoa siis, osa vähemmän, osa enemmän mielekkäitä.
Kokonaisuutena kuitenkin oikein hyvä opiskeluperiodi, jos
heijastelee koko opintouraani. Järkeviä kursseja hyvillä
vetäjillä. Alkanut viikko on tosiaan väliviikko yliopistolta, joskin
opiskelua on jonkin verran luvassa siitä huolimatta. Kuitenkin
rennompi viikko, sitten jaksaa taas paremmin tiukalta näyttävän
marraskuun.
Duuniakin
on tehty jokunen vuoro, rahaa irtoaa. Treeni jatkuu hitaasti mutta
varmasti kohti tavoitteita, paljon on matkaa mutta edistystä
tapahtuu jatkuvasti. Bulkkaaminen näyttäisi tuottavan tulosta jo
kahden kuukauden ajanjaksolla, kun kiloja näyttää kertyneen
pysyvästi useampikin. Varsin positiivista ja tavoitteita kohti
tässäkin. Arkea on sävyttänyt myös NHL, kun kausi alkoi taas.
Ihan samanlaista draivia kuin ennen en itsestäni löydä urheilun
seuraamiseen, mutta rutiinilla aamut alkavat usein yön koosteiden
katselemisella, ja tuleehan noita Jatkoajan hommia tehtyä jonkun
verran. Saattaa hyvinkin kyllä olla enemmän tottumus kuin
sataprosenttinen intressi, tuskin näitä palikoita arkeeni
valitsisin jos tyhjältä pöydältä nyt pitäisi rakentaa elämä.
ARU:n hommien parissa sitä vastoin jaksaa viettää aikaa,
järjestötoiminta on palkitsevaa ja mielekästä. Aktiiville myös
riittää tekemistä niin paljon kuin jaksaa tehdä.
Pari
viikonloppua sitten pääsin kertaamaan ensi kertaa, joskaan nuo
eivät ns. kovia kertauspäiviä olleet, vaan vapaaehtoisia.
Viikonloppu metsässä ihan oikeissa hommissa toimi lomana ja
ajatusten nollaajan todella hyvin, tuossa ympäristössä pääsee
irti normaalista ajattelun rakenteestaan ja mieli saa ajelehtia hyvin
eri tasoilla. Ja onhan tetsaaminen oikeasti mukavaa puuhaa. Suomen
luonnossa on aina hieno olla. Sotilasnäkökulmastakin viikonloppu
tarjosi hyviä kokemuksia, mainittakkoon nelituntinen yötiedustelu.
![]() |
Voisin asua PJ-teltassa. |
Viime
viikonloppuna olin sitten puolestaan Helsingin koulutus- ja
tukiyksikkön kouluttajakurssilla. Kurssi jatkuu ensi kuussa, ja
tuottaa lopulta ensimmäisen tason kouluttajaoikeudet MPK:lle. Vaikka
kurkkusalaatit päällä olivatkin, oli kurssi puhdasta luentoa ja
omaa kirjallista tekemistä. Erinomainen viikonloppu ja arvokasta
konkretiaa. On mielenkiintoista verrata reserviläskouluttajien
pedagogisia menetelmiä yliopistoon, sillä koin heidät paljon
pätevämpinä kuin koko viime vuoden yliopistolla. Yliopistolla ei
opeteta sitä miten saadaan ihmiset oppimaan, eikä ote ole yhtä
ammattimainen. Yliopisto on aivan liian teoreettinen pedagogiikan
opetukseen, kun tarkoitus on kuitenkin tuottaa oikeita opettajia eikä
tutkijoita. Yliopistoa vaivaa myös periaate, jonka mukaan kaikilla
tulee olla kivaa ja turvallista eikä vahingossakaan saa olla koskaan
ikävää – puolustusvoimilla tämä ei luonnolisestikaan ole
ongelma. Kyllä opettaja / kouluttaja / etc tarvitsee
auktoriteettiasemansa voidakseen ajaa opin perille tehokkaasti.
Ei
siis mitään mullistavaa. Opiskelun osalta tiivistahtinen lukuvuosi
etenee projektoidulla tavalla, treeni, reserviläistoiminta, duuni ja
silloin tällöin kevyt sosialisointi täydentävät. Potentiaalista
ja mielekästä tekemistä olisi kolme kertaa enemmän kuin mitä
viikossa on tunteja, mutta se lienee tavallaan positiivinen ongelma.
Priorisointi tällä(kin) hetkellä keskittää voimavarat opiskeluun
ja selkeään arkirakenteeseen. Yhden mainion ropesession pelasimme
pari viikkoa sitten, ja kävin katsomassa Kansallismuseon
renesanssinäyttelyn. Mökille pääsee käymään viikonloppuna,
sitten jatkuu taas.