maanantai 24. lokakuuta 2016

Tasaista


Tasaisia viikkoja ja tasaista suorittamista. Kolme viikkoa on loikannut taas omalla painollaan pikatietä, ja tutulla opiskelu – treeni – duuni- linjalla on menty. Jotain 700 sivun luokkaa on taas tullut luetuksi: työelämäopintojen kirjaa, Michael Mannia lukupiiriin, tekstintulkinnan kurssin tekstejä sekä historiallisen ajattelun historian tenttikirjoja. Gradun ideoiminen on edelleen varsin jäissä kurssiruuhkan johdosta, mutta alati mielessä ja odottaa vain hetkeään. Opintomatkan järjestämisen eteen on myös pientä puuhastelua tullut harjoitettua. Ensimmäinen periodi loppuiviimeviikkoon, joskin mitään muutosta se ei merkkaa – kaikki kurssini jatkuvat jouluun asti. Jaksoin istua kahta vaille jokaisen luennon – 23 / 25 luentoa siis, osa vähemmän, osa enemmän mielekkäitä. Kokonaisuutena kuitenkin oikein hyvä opiskeluperiodi, jos heijastelee koko opintouraani. Järkeviä kursseja hyvillä vetäjillä. Alkanut viikko on tosiaan väliviikko yliopistolta, joskin opiskelua on jonkin verran luvassa siitä huolimatta. Kuitenkin rennompi viikko, sitten jaksaa taas paremmin tiukalta näyttävän marraskuun.

Duuniakin on tehty jokunen vuoro, rahaa irtoaa. Treeni jatkuu hitaasti mutta varmasti kohti tavoitteita, paljon on matkaa mutta edistystä tapahtuu jatkuvasti. Bulkkaaminen näyttäisi tuottavan tulosta jo kahden kuukauden ajanjaksolla, kun kiloja näyttää kertyneen pysyvästi useampikin. Varsin positiivista ja tavoitteita kohti tässäkin. Arkea on sävyttänyt myös NHL, kun kausi alkoi taas. Ihan samanlaista draivia kuin ennen en itsestäni löydä urheilun seuraamiseen, mutta rutiinilla aamut alkavat usein yön koosteiden katselemisella, ja tuleehan noita Jatkoajan hommia tehtyä jonkun verran. Saattaa hyvinkin kyllä olla enemmän tottumus kuin sataprosenttinen intressi, tuskin näitä palikoita arkeeni valitsisin jos tyhjältä pöydältä nyt pitäisi rakentaa elämä. ARU:n hommien parissa sitä vastoin jaksaa viettää aikaa, järjestötoiminta on palkitsevaa ja mielekästä. Aktiiville myös riittää tekemistä niin paljon kuin jaksaa tehdä.

Pari viikonloppua sitten pääsin kertaamaan ensi kertaa, joskaan nuo eivät ns. kovia kertauspäiviä olleet, vaan vapaaehtoisia. Viikonloppu metsässä ihan oikeissa hommissa toimi lomana ja ajatusten nollaajan todella hyvin, tuossa ympäristössä pääsee irti normaalista ajattelun rakenteestaan ja mieli saa ajelehtia hyvin eri tasoilla. Ja onhan tetsaaminen oikeasti mukavaa puuhaa. Suomen luonnossa on aina hieno olla. Sotilasnäkökulmastakin viikonloppu tarjosi hyviä kokemuksia, mainittakkoon nelituntinen yötiedustelu.

Voisin asua PJ-teltassa.



Viime viikonloppuna olin sitten puolestaan Helsingin koulutus- ja tukiyksikkön kouluttajakurssilla. Kurssi jatkuu ensi kuussa, ja tuottaa lopulta ensimmäisen tason kouluttajaoikeudet MPK:lle. Vaikka kurkkusalaatit päällä olivatkin, oli kurssi puhdasta luentoa ja omaa kirjallista tekemistä. Erinomainen viikonloppu ja arvokasta konkretiaa. On mielenkiintoista verrata reserviläskouluttajien pedagogisia menetelmiä yliopistoon, sillä koin heidät paljon pätevämpinä kuin koko viime vuoden yliopistolla. Yliopistolla ei opeteta sitä miten saadaan ihmiset oppimaan, eikä ote ole yhtä ammattimainen. Yliopisto on aivan liian teoreettinen pedagogiikan opetukseen, kun tarkoitus on kuitenkin tuottaa oikeita opettajia eikä tutkijoita. Yliopistoa vaivaa myös periaate, jonka mukaan kaikilla tulee olla kivaa ja turvallista eikä vahingossakaan saa olla koskaan ikävää – puolustusvoimilla tämä ei luonnolisestikaan ole ongelma. Kyllä opettaja / kouluttaja / etc tarvitsee auktoriteettiasemansa voidakseen ajaa opin perille tehokkaasti.

Ei siis mitään mullistavaa. Opiskelun osalta tiivistahtinen lukuvuosi etenee projektoidulla tavalla, treeni, reserviläistoiminta, duuni ja silloin tällöin kevyt sosialisointi täydentävät. Potentiaalista ja mielekästä tekemistä olisi kolme kertaa enemmän kuin mitä viikossa on tunteja, mutta se lienee tavallaan positiivinen ongelma. Priorisointi tällä(kin) hetkellä keskittää voimavarat opiskeluun ja selkeään arkirakenteeseen. Yhden mainion ropesession pelasimme pari viikkoa sitten, ja kävin katsomassa Kansallismuseon renesanssinäyttelyn. Mökille pääsee käymään viikonloppuna, sitten jatkuu taas.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti